Suosittele Tulosta sivu Sivukartta

Blogikirjoituksia

Jyväskylän diakoniapäiviin 2013 liittyvät uusimmat blogikirjoitukset voit lukea tältä sivulta. Aikaisemmin julkaistut blogit löytyvät kohdasta Jyväskylä 2013.


15.4.1013

Kaasu pohjassa – ajovalot rikki

Talvella ajaessani Helsingistä Jyväskylään huomasin Lahden jälkeen, että molemmat lähiajovaloni ovat rikki. Ne eivät olleet rikki mennessäni etelään, joten kiusallinen sattuma vain oli kohdannut minua, kun molemmat rikkoutuivat samalla matkalla lähes yhtäaikaisesti. Tiedostin ongelman, kun yhtäjaksoisten katuvalojen päätyttyä ajaessani pimeässä, en lähivaloilla nähnyt yhtään mitään. Kaukovalot toimivat, mutta koko ajan tuli vastaan toisia autoja, jolloin jouduin vaihtamaan lähivaloille. Jokaisen auton/autojonon kohdalla jouduin pudottamaan huomattavasti ajonopeutta, sillä vastaantulevan auton valot eivät valaisseet minun tietäni. Oli sunnuntai-ilta ja kaupat kiinni. Huoltoasemalta olisi ehkä saanut polttimon, mutta ei apua sen asentamiseen. Havaittuani asian oli matkaa kotiin jäljellä yli 150 km. Kyydissäni oli lapsi.

Jouduin tekemään valintoja kantaen valinnoistani vastuun. Jätänkö autoni matkalle ja pyydän jonkun hakemaan/menen taksilla? Jatkanko matkaa autolla? Itsekkäästi jatkoin matkaa. Syynä muka se, että olisi ikävää vaivata muita hakemaan ja odotella lapsen kanssa kyytiä, olisi kallista ajaa taksilla ja miten palaisin hakemaan autoani myöhemmin? Päätettyäni jatkaa pimeällä autolla jouduin pelkäämään parin tunnin ajan, että törmään johonkin jota en huomaa. Entä jos olisin törmännyt ihmiseen? Entä jos olisin törmännyt kaiteeseen ja vahingoittanut lastani ja itseäni? Jälkeenpäin ajatellen valintani ei ollut lainkaan viisas. Selvisimme kotiin Isän enkelien varjeluksessa.

Tiedän siis konkreettisesti, mitä on, kun ajovalot ovat rikki. Kokemusta valojen sammumisesta tai himmenemisestä on myös muilta elämän osa-alueilta. Kohtaan rikkoutumista myös diakonin työssäni. Sairaus, työttömyys, ihmissuhdevaikeudet, asunnottomuus, syrjintä, rasismi, epäoikeudenmukaisuus, jatkuva laskeminen, mihin rahat riittävät, yksinäisyys jne. jne. himmentävät ja sammuttavat valoja. Vaikka lähivaloni sammuivat, minulla oli sentään seisontavalot. Niillä ei nähnyt eteensä, mutta muut sentään näkivät minut, eivätkä ajaneet päälle. Entä jos lähimmäiseni valot sammuvat kaikki ja kukaan ei häntä näe…?

En olisi voinut kuvitella ajavani tuolloin kaasu pohjassa. Voiko joku ajaa kaasu pohjassa, jos ei näe eteensä? Ehkä voikin, jos tuntuu, ettei millään ole enää väliä. Ja niinkin moni tuntee. Onko meidän huoltoasemamme auki myös illalla ja viikonloppuna, ja saako sieltä juuri sitä palvelua, jota matkaaja tarvitsee matkansa jatkumiseksi? Joskus on toki hyvä myös keskeyttää matka hetkeksi. Pysähdytään me syksyllä Jyväskylässä. Oli valot sitten ehjät tai rikkinäiset.

Paula Kiviranta
Diakoni
Jyväskylän seurakunta